Valtteri Kivelä

PAINTING DOCUMENTS 2006-2008

During the years 2006-2008 I used only one single canvas to make my paintings. I was using beeswax and pigments, a technique called encaustic, which I had used a lot already then. Whenever I finished a painting to that canvas, I took a photograph of it. Then I melted the painted material off from the canvas with a heating gun and the canvas was ready for the next work.

Each painting that was melted down from the canvas, was put in a box to cool down and to become static again. During the process all the colours of the painting got mixed and so I managed to create sculptures that showed the “middle colours” of each painting. The height of a sculpture also shows the amount of material used to each painting as the box/mold was same all the time.

The picture of a painting + the sculpture (melted painting) were shown with unique, custom-made boxes in the gallery.

I also painted an oil painting of each of the middle colours received during the process. These equal monochromatic squares were shown as one long row in the exhibition.

Näyttelyteksti Suomeksi:

Alun perin ajatukseni oli tehdä maalausnäyttely, jossa maalauksia ei olisi lainkaan esillä. Katsojat saisivat muodostaa mielikuvan teoksistani ainoastaan niistä annettujen tietojen perusteella. Tyhjä tila jonka maalaukset poissaolollaan jättäisivät, muistuttaisi siitä, että jokainen työ muodostuu kuitenkin lopulliseen muotoonsa vasta katsojan omassa mielessä.

Idean syntymiseen vaikutti osaltaan se, että kyllästyin tuottamaan jatkuvasti lisää materiaa, siis maalauksia. Niinpä päätin maalata vain yhdelle maalauspohjalle koko seuraavan näyttelyni tuotannon. Saatoin jatkaa maalaamista, mutta jälkeeni jäisi vain yksi maalaus.
Maalaamisen tapahtuma nousisi tasavertaisena esiin lopullisen maalauksen rinnalle.

Kun jo työstin tulevia teoksiani, huomasin tekeväni tiivistettyjä maalauksia.
Ne olivat samanaikaisesti kuin simpukankuoria jotka kuiskaavat korvaan viestejä kaukaisista meristä, sekä byrokratian rattaiston läpi ajettuja harmaiksi laimennettuja yksiköitä. Kuin rasteja lomakkeiden ruuduissa, joiden avulla meidät ihmisetkin usein arvioidaan.
Tilastokelpoisia maalauksia.

Kuten alusta alkaen oli selvää, en päässyt eroon materiasta, enkä maalauksista. Tiivistin maalaukset veistoksiksi, sulatin ne yksi kerrallaan ja annoin värikerrosten sekoittua toisiinsa jotta sain aikaiseksi jokaista maalausta vastaavan keskivärin.
Otin myös valokuvan jokaisesta työstä ja suunnittelin teoksille puiset laatikot.
Aikaansaadut keskivärit antoivat myös hyvän maalausaiheen.
Niin minulla olikin taas näyttelyn verran materiaalia, jota laittaa esiin.

Tervetuloa näyttelyyn.

Kiitokset:
Suomen Kulttuurirahasto,
Valtion Kuvataidetoimikunta